Teemu Jaakkonen

IMG_0567

Teemu Jaakkonen ja CrossFit

Olen 43-vuotias perheellinen mies. Urheilutaustaa on eri joukkuelajeista ja perinteisistä kuntourheilumuodoista kuten lenkkeilystä ja hiihdosta ilman kilpailuhistoriaa.

Helmikuussa 2014 yli 20 vuoden työputki päättyi sydänleikkaukseen ja yhtäkkiä olikin aikaa pohtia elämän peruskuvioita täysin uudesta vinkkelistä. Lähes liikuntakyvyttömänä kuukausia sängyn pohjalla, fyysiset ominaisuudet täydellisesti romuttuneena ja uusilla komposiittiosilla varusteltu pumppu rinnassa paukkumassa syntyi päätös. Jos tästä vielä tokenee, niin kaikkeni teen, mitä tehtävissä on oman fyysisen ja henkisen kunnon parantamisen suhteen.

Toipilaana olleessani etsiskelin itselleni sopivaa kuntoutumismuotoa internetin ihmeellisesti maailmasta, jossa huomioitaisiin ihminen kokonaisuutena ja kehitettäisiin fysiikkaa mahdollisimman monipuolisesti. Törmäsin netissä CrossFit hehkutuksiin ja päätin välittömästi lääkäriltä luvan saatuani, ilmoittautua kesällä 2014 on On-Ramp kurssille.

CrossFit Kuopion salilla toimivat valmentajat ottivat minut mahtavasti vastaan vaikka olivat todennäköisesti tilanteestani yhtä kauhuissaan kuin minäkin. Valmennuksella oli aina aikaa huomioida jokainen treenaaja omine lähtökohtineen ja näin minunkin aloituksestani saatiin juuri minulle sopiva. Treenaamaan kehotettiin joka kertaa kovaa, mutta aina omat rajat muistaen. Treenin edetessä olen aina saanut asiantuntevaa ohjausta ja ennen kaikkea kannustusta.

IMG_0565

Treenaaminen salilla koukutti heti, vaikka alkuun omasta lähtötilanteesta johtuen, saavuin jokaiseen harjoitukseen lähinnä pelonsekaisin tuntein. Ilmapiiri salilla valmentajien ja kanssatreenaajien kanssa oli kuitenkin niin rohkaisevaa ja kannustavaa, että yksi asia oli varma, olin tullut oikeaan paikkaan. Omien voimien hiipuessa treenin aikana joku jaksoi aina kannustaa ja tsempata niin, että treenit saatiin tehtyä. huippujengiä kaikki tyynni!

Erittäin monipuolisten harjoitteiden yksi parhaista piirteistä on niiden helppo skaalattavuus jokaiselle urheilijalle sopivalle tasolle, joka omalla kohdallani on ollut todella tarpeen sillä esim. maksimisykkeeni oli romahtanut entisestä 183:sta 124:ään sydänoperaation myötä. Skaalattavuuden ansiosta pystyin osallistumaan kaikkiin harjoituksiin ryhmän mukana ja jokaiseen harjoitteeseen saatiin rakennettua juuri minulle sopiva tapa ja tekniikka ja treenistä saatiin maksimaalinen teho irti.

Keho on ollut kovilla viimeisen reilun vuoden aikana mutta on loppujen lopuksi ruvennut ottamaan treeniä vastaan. Sykekin suostuu jo nousemaan 170:n tietämille. Ensimmäisen treenivuoteni aikana saavutetut tulokset konkretisoituvat arkielämään yleisen vireystilan radikaalina paranemisena ja henkisen vireystilan kohentumisena. Treenatessa askel on pidentynyt ja painot tangossa kasvaneet ja välillä jopa voi jo taistella kelloa vastaan, ei pelkästään enää yrittää selvitä hengissä treenistä! Liikkuvuus on parantunut merkittävästi ja kropan kovat kiputilat ovat muuttuneet pääosin terveeksi ”treenikivuksi”.

Olen myös jo moneen kertaan todennut sen, että jo muutaman päivän treenaamattomuus saa kehon käyttäytymään kuin se surkea makkarankuori, joka on siihen nuotion viereen, sille isolle kivelle kuorittu ja unohdettu ja nuotiosta vielä hohkava lämpö sitä pikkuhiljaa tasaisesti kurtistaa ja kutistaa… SO KEEP ON TRAINING FOLKS!

I KNOW I WILL!

Teemu

IMG_0697