Olen 27-vuotias liikuntaa pienestä asti harrastanut savolaismies. Urheileminen on näytellyt tärkeää roolia elämässäni kaikkien näiden vuosien aikana mitä tässä on tullut maailmaa ihmeteltyä. Erityisen rakas laji itselleni on ollut jääkiekon pelaaminen, jota tuli harrasteltua noin 15 vuotta lähinnä ns. ”rauta-liigassa” 2-divisioona tasolla. Niiltä ajoilta myös vahva yhdessä tekemisen meininki on tarttunut itselleni ja se on ollut myös tärkeä osa urheilua. Huonot jutut haisevassa pukukopissa ovat jättäneet loistavia muistoja ja sitä erityisesti kaipaan omasta kiekkoharrastuksesta. Onneksi CF Kuopion salilla tähän pystytään vastaamaan vähintään kiitettävällä tasolla, oli kyseessä sitten miesten pukuhuoneen haju tai jutut.
Jääkiekko sai jäädä ajan puutteen ja erinäisten loukkaantumisten takia. Keväällä 2016 omien ja tyttöystäväni töiden takia pakkasimme muuttokuorman Suonenjoen mansikkapeltojen vierestä ja suuntasimme Kuopioon. Olin kuullut muutaman tuttuni kautta CrossFit –harjoittelusta ja kiinnostus lajia kohtaan oli kasvanut. Painoja oli tullut kuitenkin nosteltua jo jonkun verran pitkin nuoruutta, mutta CrossFitin monipuolisuuden tuoma lisä kiehtoi minua. Halusin kuitenkin kehittää itseäni kokonaisvaltaisesti.
Niinpä suuntasin salille maalis-huhtikuussa 2016 Villen tiukkaan syyniin. Käytiin liikkeitä läpi ja loppuun Ville veti Christine –wodin. Tuon jälkeen mietin noin sekunnin jäsenyyttä salille, mutta päätös oli lopulta helppo tehdä enkä ole vielä tähän päivään mennessä katunut.
Nyt tässä on tullut reenailtua noin 1,5 vuotta ja fiilis on edelleen mahtava siitä päätöksestä, että päätin tulla treenaamaan CrossFit Kuopioon. Kehitystä on tapahtunut monissa eri asioissa ja mikä parasta ilmapiiri salilla on aivan loistava. Kaikki treenaajat tsemppaavat toisiaan, vaikka välillä tosilla olisikin huonompi päivä.
Olen myös alkanut kiinnittää enemmän huomiota ravintoon CrossFitin myötä, koska se on kuitenkin erittäin tärkeä osa treenaamista. Myös riittävän levon tärkeyden olen huomannut paljon tärkeämmäksi kuin ennen, koska treenaamisen ja vuorotyön sovittaminen ovat välillä haastava yhdistelmä. Vuoroni poliisissa ovat hieman ns. normaalia työpäivää pidempiä ja välillä fyysisesti rankkoja, mutta tämän lajin myötä olen saanut työhönikin lisää jaksamista. Onneksi ohjattuja treenejä on aamusta iltaan, joten työn ja treenaamisen yhdistäminne onnistuu hyvin lähes päivittäin.
Mistään muusta lajista en ole saanut samanlaista fiilistä kuin tästä rankan treenin aikana ja jälkeen. Ei sitten ole varmaan tullut aikaisemmin treenattua tarpeeksi kovaa. Vaikka treenin jälkeen olisi aivan lopussa, silti sitä haluaa kammeta salille viimeistään päivän parin päästä.
Isot kiitokset kaikille valmentajille ja salilla treenaaville! Pusketaanhan hommia eteenpäin samalla tavalla tulevinakin vuosina ja pidetään yhteishenki huipussaan!
Kommentoi