CrossFit

CrossFit on Greg Glassmanin luoma kunto- ja voimaohjelma, joka pyrkii kehittämään ihmisen kaikkia fyysisiä osa-alueita tasaisesti hyvän terveyden ja kunnon saavuttamiseksi. Ideana on, että ihmisen kaikkia fyysisiä osa-alueita kehitetään tasaisesti ilman yhdenkään osa-alueen korostumista. Näin ollen CrossFit:n ihanne tilanteessa henkilö on samanaikaisesti nopea, vahva, kestävä, liikkuva ja taitava. Tämä johtaa siihen, ettei CrossFit:n avulla pysty koskaan olemaan huippu tarkalleen tiettyjä ominaisuuksia vaativissa lajeissa kuten kestävyysjuoksussa tai voimanostossa. Menestyminen voimailussa tai kestävyyslajeissa on harvemman tavoitteena, vaan pikemminkin kokonaisvaltainen terveyden ja kunnon kohottaminen, mihin CrossFit on lajina omiaan. CrossFit:n erikoistuminen on siinä ettei siinä erikoistuta mihinkään.

CrossFit on siis kunto-ohjelma, joka pyrkii valmistamaan henkilön kaikkiin arjen tehtäviin ja haasteisiin. Ollakseen valmiina henkilön tulee olla fyysisesti varautunut kaikkeen. Koskaan ei tiedä joutuuko auttamaan henkilöä hädässä kantamalla tämän turvaan tai juoksemaan karkuun päällekarkaajaa. Tämä ajatusmalli palvelee enemmänkin ensivastehenkilöstöä kuten poliiseja ja palomiehiä ja harvakseltaan tilanne on näin dramaattinen normaalin tallaajan silmin, mutta yleisesti ottaenkin hyvä terveys ja kunto kantautuu elämään arjen askareitten helpottumisena. Monipuolisen liikunnan on todettu tuovan monia terveyttä edistäviä hyötyjä ja sitä käytetään kehittymiseen, vammojen ennaltaehkäisemiseen sekä kuntoutukseen. Muutenkin on vain mukavaa olla terve ja hyvässä kunnossa.

Alunalkaen poliiseille, palomiehille ja sotilaille suunnattu harjoitusmuoto on siis vuosikymmenen aika kehittynyt nykyiseen muotoonsa myös kansan keskuudessa suosituksi liikuntamuodoksi. Kuntoilumuodosta se on kehittynyt myös erittäin nopeasti suureksi kilpailulajiksi, ”CrossFit Games”:ksi, jossa joka vuosi etsitään kovakuntoisinta miestä ja naista kolmivaiheisessa mittelössä, johon kaikki ovat tervetulleita osallistumaan. Uusien CrossFit –salien aukeaminen ympäri maailmaa on kasvattanut nopeasti lajin suosiota. CrossFit on nykyään erittäin suosittu liikuntamuoto skaalattavuutensa takia ja siksi, että se myös soveltuu aivan kaikille. Sitä ja sen monipuolista lähestymistä käytetään kuntoutukseen, terveyden edistämiseen sekä päälajin tukemiseen ammattiurheilussa. Monet hoitolaitokset käyttävät sitä kuntoutusmuotona sekä urheilujoukkueet NFL:llää myöten tukevana harjoittelumuotona. CrossFit:ssä kaikilla harjoittelijoilla on taustasta riippumatta sama tavoite: parantaa terveyttä ja kuntoa. Näin ollen laji ei erottele ammattiurheilijaa ikäihmisistä tai vasta-alkajista, mutta tämä toki huomioidaan harjoituksia tehtäessä. Lajia ympäröivä yhteisöllisyys on myös yksi tärkeistä tekijöistä, joka vaikuttaa lajin suosioon.


Terveys ja kunto

Luodessaan ohjelmaa Glassman törmäsi ongelmaan ettei yksikään taho yrittänyt määritellä mitä kunto on. Tämän seurauksena Glassman itse ensimmäisenä maailmassa määritteli selkeästi mitä kunto on:
”Icreased work capacity across broad time, age and modal domains.”
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulisi harjoitella tavalla, jonka tulokset ovat mitattavissa fysiikan termein. Se tarkoittaa myös sitä, ettei todellinen fyysinen kunto ole rajoittunutta yhteen osa-alueeseen vaan on mahdollisimman laaja-alaista niin ajan kuin tyylinkin suhteen.
Glassmanin määritelmä siitä, mitä kunto on, antaa CrossFit:lle lajina selkeän standardin, jonka suhteen pelataan. Glassman on myös selittänyt kuinka hänen mukaansa määrittelemää kuntoa tulisi tavoitella tekemällä harjoituksia, jotka ovat vaihtelevia, perustuvat toiminnallisiin liikkeisiin ja tehdään korkealla intensiteetillä.

“CrossFit is constantly varied, functional movement executed at high intensity”

Constantly varied

“Constantly varied” tarkoittaa jatkuvasti muuttuvaa fyysistä haastetta tai tehtävää. CrossFit harjoittelussa tämä näkyy siten, että yksikään treenipäivä ei ole samanlainen. Yhtenä päivänä kehitetään voimaominaisuuksia ja toisena taas aerobista kykyä. Harjoitukset vaihtelevat kymmenen fyysisen ominaisuuden mukaisesti. Erilaisia harjoitusliikkeitä vaihdellaan CrossFit:ssa monipuolisesti ja niitä tehdään erilaisilla aikamääreillä, mikä mahdollistaa laaja-alaisen harjoittelun.

Functional movement

Liikkeet CrossFit:ssä ovat pääasiassa funktionaalisia eli toiminnallisia sekä arkeen kantautuvia moninivelliikkeitä kuten kantamista, nostamista, kyykkäämistä, juoksemista, heittämistä jne.

High intensity

Korkealla teholla tehtävät harjoitukset ovat intensiivisiä. Intensiivisyys kasvaa kun tehtävä työ tehdään nopeamassa ajassa. Teho on tehty työ jaettuna ajalla (P = W/t) ja todelliset tulokset ja harjoittelun seurauksena syntyvä “taika” tapahtuu juuri korkealla intensiteetillä. Korkealla intensiteetillä tehdyt harjoitukset saavat elimistössä aikaan hormonaalisia reaktioita, jotka vapauttavat mm. testosteronia elimistössä. Aika tai tehtävä prioriteetilla tehtävät harjoitukset antavat myös mahdollisuuden seurata kehitystä tehon tuottamisessa sillä myöhemmin saman harjoituksen tekeminen nopeammin kertoo tehontuoton kasvusta.


Kolme kunnon standardia

Glassmanin kunnon ja terveyden määritelmien lisäksi pitää kokonaisuuden ymmärtämiseksi hahmottaa muutama muukin asia, jotka koskevat CrossFit:ia voima ja kunto-ohjelmana sekä terveyden edistäjänä. Näillä asioilla voidaan myös helpommin avartaa asioita, jotka Glassman sisältää yksiin lauseisiin CrossFit:sta sekä terveydestä ja kunnosta.

Ohjelmana CrossFit rakentuu kolmesta eri standardista, joiden mukaisen harjoittelun katsotaan parantavan kuntoa ja terveyttä laajalla skaalalla. Nämä kolme asiaa muodostavat yhden monesta osa-alueesta, jotka CrossFit:iin kuuluvat. Ne antavat suunnan ja rungon sille mitä harjoittelu on. Tavoitteena on nyt hieman aukaista näitä standardeja ja sitä kautta auttaa sinua kuntoilijana ymmärtämään sitä mistä CrossFit lajina rakentuu sekä mihin sen ajatusmaailma, monipuolisuus ja teho perustuu.

Kymmenen fyysistä ominaisuutta

Ensimmäinen CrossFit:n standardi kuntoilun suhteen muodostuu fyysisistä osa-alueista, joita ihmisellä on. Mahdollisimman laajan fyysisen suorituskyvyn saavuttaminen vaatii ensin hieman kartoitusta ihmisen fyysisistä osa-alueista, joita on kymmenen. Nämä osa-alueet antavat meille tarvittavat asiat siihen mitä asioita tulisi harjoitella kun hyvää ja monipuolista kuntoa ajetaan takaa.

1. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyys – Kehon kyky kerätä, prosessoida ja välittää happea soluille.
2. Kestävyys – Kehon kyky prosessoida, välittää, varastoida ja käyttää energiaa.
3. Voima – Lihasyksikön tai ryhmän kyky tuottaa voimaa.
4. Liikkuvuus – Kyky maksimoida nivelen liikerata.
5. Teho – Lihasyksikön tai ryhmän kyky tuottaa mahdollisimman suuri voima mahdollisimman nopeasti.
6. Nopeus – Kyky tehdä annettu liike tai tehtävä mahdollisimman nopeasti.
7. Koordinaatio – Kehon kyky yhdistää liikkeitä toisiinsa yhtenäisen liikkeen suorittamiseksi.
8. Ketteryys – Kyky siirtyä liikkeestä toiseen mahdollisimman lyhyessä ajassa.
9. Tasapaino – Kyky hallita kehoa ja sen painopistettä tukeakseen kehoa.
10. Tarkkuus – Kyky hallita liikettä haluttuun suuntaan tai halutulla intensiteetillä.

Edellä olevat kymmenen fyysistä osa-aluetta antavat meille pelikentän sen suhteen, mitä osa-alueita kehitetään. Näiden osa-alueiden yhdistely ja tasainen kehittäminen on avainasemassa CrossFit:ssa mahdollisimman laajaa ja monipuolista fyysistä suorituskykyä kehitettäessä.
Näiden kymmenen fyysisen osa-alueen harjoituttaminen samanaikaisesti sekä niissä menestyminen tarkoittaa sitä, että parhaimmassa kunnossa on se henkilö, joka taitaa kaikki kymmenen fyysistä ominaisuutta parhaiten. Näin ollen CrossFit:n kunnon määritelmän mukaan maailman kestävin juoksija ei välttämättä ole parhaimmassa kunnossa sillä kestävyys syö maksimaalista voimaa tai liikkuvuutta, jotta hapenotto olisi hyvällä tasolla. Sama asia toimii myös toisin päin kun maailman vahvin mies ei todennäköisesti ole kovin kestävä sillä voimaominaisuuksia on kehitetty hengitys- ja verenkiertoelimistön kustannuksella. CrossFit:n mukaan henkilö, joka on tasaisen hyvä kaikissa fyysisissä osa-alueissa on kaikista parhaimmassa kunnossa.

Tarkoitus ei ole lytätä kunkin lajin huippu-urheilijoita. Menestyminen näissä, tiettyjä ominaisuuksia vaativissa lajeissa vaatii uhrauksia muista fyysisistä osa-alueista. Terveyden ja hyvinvoinnin, tai tukevan harjoittelun, kannalta se ei kuitenkaan ole suotavaa sillä nämä uhraukset vaikuttavat yleiseen terveyteen hankaloittavalla tavalla. Meidän tavoitteena CrossFit:ssa kuitenkin on edistää terveyttä ja hyvinvointia mahdollisimman laajalla skaalalla tekemättä uhrauksia minkään fyysisen osa-alueen kustannuksella.

Monipuolinen harjoittelu

Toisena standardina meiltä löytyy monipuolinen harjoittelu. CrossFit:n olemuksessa tärkeää on kyetä tekemään kaikki fyysiset tehtävät mahdollisimman hyvin tehtävästä riippumatta. Tätä ajatusmallia voi hahmottaa tilanteella, jossa kuvitellaan arvontakoneen tapainen laite, josta annetaan sattumanvaraisesti suoritettavaksi erilaisia tehtäviä kuten juoksua, voimanostoa ja voimistelua, joita sitten yhdistellään erilaisilla aika- tai tehtävämääreillä. Tämä malli antaa mahdollisuuden mitata kuntoa itseen ja toisiin verrattuna kussakin tehtävässä. Olettamus tässä on siis se, että oikea monipuolinen kunto vaatii kykyä suoriutua kaikista tehtävistä hyvin, niin arvaamattomista ja ennalta tuntemattomista tehtävistä sekä niiden erilaisista variaatioista. Käytännössä tämä rohkaisee henkilöä panostamaan harjoitteluun, joka välttää säännöllisesti tapahtuvaa harjoitusta, sarjaa, aikaa ja toistoa. Luonto ja arki harvoin tarjoavat mitään ennalta arvattavaa ja aina tulisi olla valmis vastaamaan haasteisiin, joita arki tuo tullessaan. Näin ollen myös harjoittelunkin tulisi olla samanlaista eli jatkuvasti muuttuvaa ja vaihtelevaa, jota arkeen oltaisiin valmiita. Ajatusmallina tämä on ihailtava ja järkeenkäypä, mutta siitä löytyy myös ongelmansa. Mitä jos arvontalaite antaakin kolmena päivänä peräkkäin tehtäväksi esimerkiksi kymmenen raskasta maastavetosarjaa? Tällä tavalla hyvä harjoitus voi nopeastikin muuttua huonoksi ja rikkovaksi harjoitukseksi kun elimistön keskushermosto ei palaudu harjoituksista.

Kolme aineenvaihduntareittiä

Kolmas standardi muodostuu aineenvaihduntareittien rakentamisesta paremmalle tasolle. Lihakset tarvitsevat toimiakseen energiaa ATP:n muodossa ja energiaa elimistö tuottaa eri tavoilla. Urheilijalle on tärkeää eri energiantuotto tapojen teho ja kapasiteetti suorituskykyyn vaikuttavana tekijänä, joten ne vaativat hieman huomiota. Spesifeissä lajeissa näitä energiantuoton tapoja harjoitutetaan vaihtelevasti yleensä jotain aluetta painottaen. CrossFit:ssä tavoitteena on kokonaisvaltainen kunnon kohentuminen, joten kaikki energiantuoton väylät tulee ottaa huomioon.
Ihmiselimistö käyttää kolmea erilaista aineenvaihdunnallista reittiä riippuen fyysisestä kuormituksesta. Nämä ”aineenvaihduntakoneet” ovat anaerobinen kapasiteetti, anaerobinen energiantuotto ja aerobinen energiantuotto. Ei ole yksioikoista, että elimistö käyttäisi pelkästään yhtä aineenvaihdunnan reittiä, vaan niitä käytetään samanaikaisesti. Yleensä kuitenkin yksi näistä energiantuoton tavoista tuottaa suurimman osan energiaa elimistön lihaksille ja tämä tapa riippuu tehtävän työn pituudesta.

Anaerobisessa kapasiteetissa elimistö käyttää valmiiksi lihaksiin varastoitunutta energiaa, ATP:ta ja kreatiinifosfaattia. (Huom kreatiini ravitsemus kappaleessa) Nämä energianlähteet kuluvat työn alkaessa ensimmäisenä ja niistä lihakset saavat energiaa hieman yli 30s ajan ennen lopullista kuihtumista. Tämän energianlähteen vaikutus on suurimmillaan alle 10s. pituisissa suorituksissa, kuten sprinttijuoksuissa, voimanostossa, korkeushypyssä ym. räjähtävissä suorituksissa.

Anaerobinen energiantuotto eli glykolyysi on elimistön toinen tapa tuottaa energiaa ja sillä tarkoitetaan energian muodostamista hapettomassa tilassa. Anaerobisen energiantuoton lopputuotteena syntyy laktaattia eli maitohappoa, joka edelleen hajoaa elimistön käyttöön. Laktaatilla on taipumus heikentää oleennaisesti lihaksen toimintaa, mistä aiheutuu kaikille tuttu ”hapotuksen” tunne ja väsyminen. Verrattuna aerobiseen energian tuottoon glykolyysi tuottaa suhteellisen vähän energiaa, ainoastaan n. 5% siitä mitä aerobisessa energiantuotossa saataisiin aikaan. Sen etuna on kuitenkin siinä, että se tuottaa jopa kolme kertaa nopeammin ATP-molekyylejä lihasten käyttöön aerobiseen verrattuna.
Anaerobinen kapasiteetti voidaan hyödyntää täysin 1-2 minuutin pituisissa suorituksissa, kuten lyhyen matkan juoksuissa, keskipitkissä toistosarjoissa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ihminen pystyy tekemään työtä reilun minuutin ”täysillä” ennen totaalista uupumista.

Aerobinen energiantuotto on viimeisin reitti energian tuottamiseen ja tällöin energiaa tuotetaan hapen avulla. Tämän etuna on se, että se tuottaa huomattavasti enemmän energiaa kuin edellä mainittu anaerobinen tapa, jopa 18 kertaa enemmän ATP:ta pitkäkestoisissa suorituksissa, joissa lihaksen energiantarve ei ole suuri. Aerobinen energiantuotto on parhaimmillaan pitempikestoisissa suorituksissa, jotka kestävät yli viisi minuuttia. Tällaisia suorituksia ovat mm. pitkän matkan juoksu, uiminen, pyöräily jne.

Kokonaisvaltaisen kunnon parantaminen tarkoittaa kaikkien näiden energiateiden harjoittamista ja se määrittää myös pitkälle sen mitä CrossFit:ssa aina kulloinkin harjoitellaan. Välillä harjoitukset ovat erittäin lyhyitä pyrähdyksiä ja välillä taas pitempikestoisia monostrukturaalisia harjoituksia. Yhden osa-alueen laiminlyöminen tai painottaminen on yksi yleisimmistä virheistä mitä urheilussa tehdään ja sen vaikutusta suorituskykyyn usein aliarvioidaan.

IMG_9730

Edellä mainitut kolme standardia toimivat motivaationa CrossFit harjoittelulle ja niiden sisällä liikkuminen auttaa saavuttamaan mahdollisimman laaja-alaisen fyysisen kunnon. Kymmenen fyysisen osa-alueen harjoittaminen monipuolisesti työpituutta sekä tehoa vaihdellen on tapa, jolla monipuolinen kunto saavutetaan. Sillä ei saavuteta yhden osa-alueen parasta potentiaalia, jota tiettyjä ominaisuuksia vaativa urheilija tarvitsisi, mutta se on erittäin hyvä tukeva ja edistävä harjoitusohjelma kunnon tasaiseen kehittämiseen. Erikoistuminen rankaisee normaalissa arjessa. Meidän erikoistuminenhan on lajina siinä, ettei se erikoistu mihinkään.

Kymmenen fyysistä ominaisuutta, arvaamattomat liikeyhdistelmät ja eri aineenvaihduntareittien kehittäminen ovat siis kolme standardia, jotka antavat suunnan fyysisen kunnon kehittämiseen. Niissä kehittymistä voidaan seurata tehokkaasti tieteeseen perustuvilla kaavoilla. Teho on tehty työ jaettuna ajalla, joten yhdestä harjoitteesta voidaan ottaa aika ja verrata sitä uuteen tulokseen kun harjoite tehdään myöhemmin uudestaan. Tämä on yksi monista keinoista mitata kuntoa, jota on jo mitattu monilla eri testipattereilla vuosikymmenien ajan ja tällä tavoin kunnon tasoa voidaan seurata ja mitata. Kunto ei ole kuitenkaan ainut asiat, joka meitä CrossFit –harjoittelussa kiinnostaa, sillä myös elimistön terveydentilaa voidaan parantaa ja monitoroida monella eri tavalla sen kehittymistä. Ihmiseltä pystytään mittaamaan mm. verenpaine, luuntiheys, lihas- ja rasvamassa. Näillä mittauksilla on selkeä yhteys ihmisen terveyteen. CrossFit:han on kunto-ohjelman lisäksi myös terveyttä edistävä ohjelma, joten myös elimistön patologiset arvot muodostuvat tärkeiksi tekijöiksi kun tavoittelemme hyvää terveyttä, hyvinvointia ja kuntoa.


Sickness, Wellness, Fitness

CrossFit:ssä puhutaan toisinaan ns. Sickness, Welness, Fitness jatkuvuudesta, jossa terveyden tila voidaan asettaa ikään kuin ”asteikkoon”. Tässä jatkuvuudessa puhutaan patologisista mittauksista, joita ihmiskeholle voidaan tehdä: rasvaprosentti, lihasmassa, luuntiheys, paino, pituus jne. Tietyt tulokset antavat meille tietyn arvon kullekin tulokselle, joiden perusteella terveyttä voidaan arvioida. Mietitään esimerkiksi verenpainetta: 165/90 on huono, sairaille ihmisille ominainen arvo, 120/70 on normaali tai terve lukema ja urheilijan verenpaine on tasaisesti 105/55 hujakoilla. Sama asia kuin kunnon arvostelu voidaan tehdä kaikille elimistön arvoille ja aivan kuten hyvän fyysisen suorituskyvyn tavoittelu, myös hyvien patologisten arvojen tavoittelu on tärkeää. Hyvät arvot antavat meille enemmän pelivaraa mm. sairauksille ja niistä toipumiselle. Hyvän terveyden ja kunnon, suorastaan superkunnon ja terveyden tavoittelu, on kaikella tapaa hyväksi ja järkeenkäypää juurikin tämän pelivaran takia. Kuntoharjoittelu on vain yksi osa hyvän terveyden saavuttamista ja edistämistä, mutta sillä pääsee jo vauhtiin. Harjoittelun hyötyjen saavuttamiseksi täytyy myös osata syödä ja levätä, jotta kehitystä kunnon ja terveyden suhteen voisi tapahtua. Siihen, kuinka kaikkia tähän asti läpi käytyjä asioita tulisi tehdä ja tavoitella, mennään seuraavaksi.

CrossFit metodi

CrossFit:n hyötyä yleistaitavuuden ja kunnon lisääjänä voidaan esitellä CrossFit metodin avulla.
CrossFit metodi on vielä visuaalisesti mallinnettu versio siitä mitkä asiat kuuluvat CrossFit:iin ja mikä on niiden tärkeysjärjestys kuntoilua sekä tukevaa harjoittelua ajatellen. Se on pyramidimalli, jonka avulla terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat asiat havainnollistetaan tärkeysjärjestyksessä siten, että alimpana oleva lokero on tärkein ja se tukee yllä olevaa lokerikkoa. Mikäli jonkin alempana olevan lokeron tila on heikommassa jamassa kuin yllä olevat lokerikot, se vaikuttaa kaikkiin sen yläpuolella oleviin osa-alueisiin. Näin ollen on tärkeää, että perusta on kunnossa.

crossfit_pyramid-01

CrossFit metodi alkaa ravitsemuksesta, joka on oletettavasti kaiken perusta. Jos et saa ruokaa, et jaksa liikkua. Ravitsemus vaikuttaa elimistön toimintaan ja hormonitasojen säätelyyn, joten se luonnollisesti on kaiken a ja o jaksamisen sekä terveyden kannalta. Ravitsemusta seuraa aineenvaihdunnallisista reiteistä huolehtiminen. Aineenvaihdunnallisiin reitteihin kuului anaerobinen kapasiteetti, glykolyysi sekä aerobinen energiantuotto ja kaikkien reittien toiminnasta tulee pitää huolta laajan suoriutumiskyvyn ylläpitämiseksi. Näin ollen metabolic conditioning ottaakin toisen paikan pyramidin perustana. Kolmannessa lokerossa aihe siirtyy jo liikkumiseen. Gymnastics termillä puhutaan kaikesta liikkeestä, joka tapahtuu kehonpainoa hyväksi käyttäen. Tällaisia liikkeitä ovat juokseminen, käveleminen, punnertaminen, kyykyt jne. Oman kehon ja raajojen hallitseminen sekä tietous niiden asennoista on oleellinen osa hyvää kuntoa ja se toimiikin kaiken urheilullisuuden sekä liikkeen perustana. Kuinka voit hallita ulkoista objektia, kuten levytankoa tai muuta ulkoista objektia? Kuin aasinsiltana tästä päästäänkin neljänteen lokeroon, jossa puhutaan ulkoisen objektin liikuttamisesta. Pyramidin neljännessä lokerikossa mukaan tulee painojen nostaminen sekä heittäminen. Neljännen lokeron tarkoituksena on siirtää omaa voimantuottoa juurikin ulkoiseen objektiin. Kun oman vartalon asentojen hallinta on kunnossa, on voiman siirtäminenkin taloudellisempaa ja sitä kautta tehokkaampaa. Ulkoisten objektien käsittely ja liikuttaminen hyötyy suuresti oman kehon asentojen hallinnasta.
Metodin pyramidin huipulta löytyy osio sports eli urheilu ja sillä tarkoitetaan juurikin erikoistumista johonkin lajiin kuten salibandy tai luistelu. Spesifit lajit hyötyvät yleistaitavuudesta ja hyvästä peruskunnosta, mikä tekee CrossFit:stä erityisen hyvän oheisharjoitteluohjelman koska sen teho perustuu kokonaisvaltaiseen harjoitteluun. Monipuolisen harjoittelun hyödyt terveyteen ja oheisharjoitteluksi ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta niiden merkitys pääsee usein unohtumaan. CrossFit metodi havainnollistaa monipuolisen harjoittelun hyödyt ja palauttaa mieleen sen miten asiat ovat sidoksissa toisiinsa.


Nyt sinulla pitäisi olla jonkinlainen käsitys siitä mitä CrossFit on ja mitä se pitää sisällään. Lyhyesti sanottuna se on kunto-ohjelma, jonka erikoistumista on se ettei se erikoistu mihinkään ja sen tavoite on parantaa kuntoa ja terveyttä monipuolisesti sekä löytää ja rikkoa omia rajoja.

Oikein tehtynä CrossFit tarjoaa hyvän valmiuden ja pelivaran terveyden ja kunnon suhteen. Kunnon suhteen siinä, että on valmiina arvaamatonta ja arjen haasteita, kuten avunantamista tai vaikkapa muuttohommia varten. Myös erityisempiä ominaisuuksia vaativat lajit hyötyvät CrossFit:n tuomasta monipuolisesta ja vaihtelevasta harjoittelusta kun oma suorituskyky paranee kauttaaltaan Terveyden suhteen CrossFit antaa meille pelivaran siinä, ettei toinen jalka ole jo haudassa, sekä laajentaa omaa mukavuusaluetta. Mukavuusalueen laajeneminen näkyy käytännössä kokonaisvaltaisen suorituskyvyn kehittymisenä. Jatkuvasti muuttuva ja korkealla intensiteetillä tehty harjoittelu antaa meille tietoisuuden itsestä sekä omasta suorituskyvystä. Suorituskyvyn laaja-alainen kasvu laskee kynnystä mennä, tehdä ja elää. Siitä CrossFit:ssä on kyse: terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä kokonaisvaltaisen kunnon parantamisesta.